Escalator Socks

Heräteostetaan yksi vyyhti ihanaa Hopeasäie Basicia. Yritetään taivuttaa lanka uusiksi toimistosukiksi Kulkukissa ja Kotitiikeri -ohjeella. Huomataan ettei mallia ole kiva neuloa. Valitaan harkiten uusi malli ja vaihdetaan sukkien saaja. Uusi ohje sopii Ravelryn neulojatovereiden mukaan miehen mettäsuksi-tyyppiseen  eli piiitkään ja kapeaan jalkaan. Sadatellaan mallineuletta ja huokaillaan etteivät sukat koskaan valmistu. Saadaan sukat noin kuuden viikon päästä valmiiksi. Ollaan niin tyytyväisiä siitä, että sukat ovat valmiit, ettei harmitella sitä, että ne ovat aika erilaiset, vaikka neulottu samasta langasta samoilla puikoilla samankokoisiksi. Mieskin on tyytyväinen uusiin lähes täydellisesti istuviin sukkiinsa.

Escalator Socks, Hopeasäie Basic Kivenlahti 82 g, koko 44, puikot 2,5

 

Mitä se neuloo?

Marraskuinen hiljaisuus ei tarkoita että olisin lopettanut neulomisen. Töitä vaan ei ole oikein valmistunut esiteltäväksi saakka. Edellisissä kuvissa esiintynyt kolmas ensilumikin suli jo ajat sitten, ja nyt ulkona on sitten vain märkää ja harmaata. Mökkirannassa vesi on lähes yhtä korkealla kuin kesän runsasvetisimpinä aikoina. Uskomaton syksy!

Aktiivisesti työn alla on ollut kaksi neuletta: isänpäiväsukat Hopeasäie Sukasta ja neuletakki Wollmeise Puresta. Juu ja on mulla pari muutakin pienempää projektia...

Isänpäiväsukat eivät valmistuneet täksi isänpäiväksi. Mallineule on kiva, mutta tavattoman työläs neuloa, sillä kuviossa on vain kaksi samanlaista kerrosta peräkkäin, minkä jälkeen lähes kaikki oikeat silmukat neulotaan nurjiksi ja nurjat oikeiksi. Kaunis mutta kukertavan kirjava lanka ei ainakaan paranna oikeiden ja nurjien silmukoiden erottamista hämärähkössä olkkarivalaistuksessa neulottaessa.

Escalator Socks

Niinpä sitten Elfen valmistuttua aloitin oheisneuleeksi takin Wollmeisesta. Tätä on kiva neuloa, malli on yksinkertainen. Wollmeisen langat ovat upeita: miten villalanka voikin olla pumpulinpehmeää! Jännityksellä odotan hihojen erottamista ja ensimmäistä kunnon sovitusta.

Candelia

Martta mä oon

Kuopuksen jalkaterä oli kesän ja syksyn aikana vänähtänyt eivätkä viime vuotiset sukat mahtuneet jalkaan. Fabelista neulomani Supervauvan Polvisukat olivat talvi- ja kumisaappaissa hieman nuhjaatuneet ja vanuneet, mutta varret niissä olivat lähes uudenveroiset. Leikkasin siis terät pois ja neuloin uudet kantapäät ja terät. Kyllä näillä tämän talven taas tallaa!

Pieneksi menneet polvisukat

Korjatut polvisukat uusin terin

 

Ihkun ihana Elfe

Vähän isompi neule pitkästä aikaa: ihkun ihana, ylhäältä alas yhtenä kappaleena neulottava Astrid Schrammin Elfe! Ohje löytyy Ravelrystä. Huomasin sitten kuvatessani toimistotyöajan jälkeen, ettei kuvista saa enää kaksisia. Täytynee odottaa valoisaa vapaapäivää. Siihen saakka joudutte tyytymään näihin kuviin. 

Malli on alunperin kevyesti a-linjainen, mutta minä tein siihen vyötäröä varten kavennuksia ja lantiota varten levennyksiä. Helman viimeistely tehdään ohjeessa kolmella ainaoikeinkerroksella, mutta minulla se tuppaa rullaantumaan, joten tein perinteisen neulepäärmeen. Hihansuihin olisi tullut vain tavallista tiukempi päättelykerros, mutta sekin epäilytti, joten tein kolme kerrosta helmineuletta.

Tykkään tästä kovasti, se on kiva päällä. Pääntie tuppaa tosin hieman rullaantumaan ja lantiolta pusero olisi saanut olla himpun väljempi. Ja ehkä saisi olla viisi senttiä lisää pituutta. No seuraavan puseron kanssa otan nämä muutokset sitten huomioon. Lankaakin on, värit vielä päättämättä. Ai niin, kehuinko muuten että tämä lanka on uusi suosikkini?

 

Elfe, Wollmeisse Twin Lila Ludmila ja Taube, yhteensä 217 g, pyöröt 3,5