Äly hoi, blondi

Minäkin siirryin älypuhelinaikaan. Siirtymisestä tosin oli äly kaukana, etten sanoisi että hukassa. Oikea tosielämän blondivitsi.

Uusi känny on minulle uutta merkkiä, ja en heti tajunnut minne sim-kortti laitetaan (sille on oma pikku kolo jonne se pujotetaan). Selvitin asiakaspalvelusta miten saan uuden kortin ja kävin sen liikkeestä hakemassa. Sitten kotona huomasin, että se vanha kortti olisi sittenkin käynyt, mutta eihän se enää toiminut! Eikun uutta korttia hakemaan seuraavana päivänä. Nyt puhelin  onneksi toimii, mutta oli siinä aikamoinen homma siirtää numerot vanhalta sim-kortilta uudelle. Samalla tosin tuli siivottua luettelo numeroista, joiden omistajasta ei ollut enää mitään muistikuvaa. 

Onneksi tänään sain diagnosoitua kitaravahvistimen vian olevan muuntajassa eikä itse vahvistimessa, joten ehkä kaikki toivo ei ole vielä menetetty (kadonneen) älyn suhteen.

* * *

Innostuin neulomaan tätä Dropsin neuletakkia. Tosin tuolla sivuilla se ei minusta näytä läheskään yhtä kivalta kuin Sukkalandiassa. Nyt on viisi neliötä valmiina. Samasta vihreäsävyisestä Fabelista neuloin pikkutyttärelleni ensimmäisen villapuvun, ja lankaa jäi neljä kokonaista kerää yli. Se ei tietenkään takkiin riitä, mutta harkitsen vielä teenkö liivin ohjetta muokaten vai ostanko lisää lankaa jotta saan ne hihatkin tehtyä.